Aihearkisto: Yleinen

Ammuntakilpailuja

Riistanhoitoyhdistykset kisaavat hirviammuntakilpailussa Vetelissä
Sikaharjun ampumaradalla lauantaina 17 .9. 12.00.
Vetelin seurat kilpailevat keskenään lauantaina 27.8. klo 14.00
Pulkkisen ammuttamisvuoron jälkeen.

Saaliskiintiöt kaudelle 2016 – 2017

  • Kauris ; Valtion pyyntiaika. Ei metsästäjäkohtaista kiintiötä. Ei metsästystä 200 m lähempänä toisten ylläpitämiä ruokintapaikkoja. Ilmoitus seuran sihteerille ja riistakeskukselle kaadon jälkeen. Ilmoitukseen ampuja ja alue, jolta saalis on saatu.
  • Teeri 2 kpl. Valtion pyyntiaika.
  • Urosmetso 1 kpl. Valtion pyyntiaika.
  • Koppelo, peltopyy ja riekko rauhoitetaan kokonaan.
  • Kyläaukio (Heikkiläntie-Vimpelintie-Valtatie13-välinen alue) rauhoitetaan kaikelta metsästykseltä paitsi pienpetojen loukkupyynniltä ja mahdolliselta rusakon yhteisjahdilta.

Karhujahtikokous 7.8 klo 19

Su 7.8 klo 19.00 karhujahdin valmistava kokous ja sitova ilmoittautuminen
Jahtimajalla. Myös koiramiehiä toivotaan kokoukseen mukaan.

Mukaan jahtiin voi ilmoittautua 17.8. saakka
Lisätietoja Grönfors Timo 040-5659616

Näin metsästyskauden alkuun muistutus hyvistä metsästystavoista

Metsästäessäsi Vetelin Erä ry:n maanomistajilta vuokraamilla metsäkiinteistöillä ja muilla mailla;

  • Ota huomioon muut kulkijat ja käyttäydy rauhallisesti, harrastuksen luonteen edellyttämällä tavalla
  • Kunnioita luontoa, luontoarvoja ja toisen omaisuutta
  • Älä jätä roskia tai muita jälkiä merkiksi vierailustasi. Vetelin Erä ry:n maanomistajilta vuokraamien metsästysalueiden tulee mielellään olla paremmassa kunnossa metsästysretkesi jäljiltä
  • Metsästäessäsi noudata ehdottomasti metsästyslakia, Suomen Riistakeskuksen ja Vetelin Erä ry:n riistalajikohtaisia metsästysaikoja, rauhoituspäätöksiä ja metsästyskiintiöitä
  • Ennen kuin metsästät, maksa ehdottomasti valtion riistanhoitomaksu joka sisältää metsästäjävakuutuksen tapaturmien varalle ja Vetelin Erä ry:n metsästykseen oikeuttava maksu joka oikeuttaa metsästämään seuran maanomistajilta vuokraamilla kiinteistöillä.
  • Kohtele eläimiä ja muuta luontoon kuuluvaa metsästyksen kaikissa vaiheissa eettisesti kestävällä tavalla kunnioittaen niiden itseisarvoa. Vuosittaiset metsästyskiintiöt ovat lajikohtaisia maksimimääriä eikä niitä ei ole tarkoitettu ammuttavaksi joka vuosi täyteen
  • Ajoneuvon käyttö tulee rajoittaa vain välttämättömään liikkumiseen. Turha ajelu ei kuulu hyviin metsästystapoihin. Kun pysäköit ajoneuvon, huomioi aina muut tienkäyttäjät. Tiet ja liittymät tulee jättää niin, että niitä pitkin on esteetön kulku.

Terhokerho kokoontui Jahtimajalla

Sunnuntaina 24.4. Vetelin partiolaiset ja Erä järjestivät yhteistyössä Terhokerhon tapaamisen. Terhokerho on Mannerheimin Lastensuojeluliiton ideoima lasten ja varttuneemman väen kohtaamistapahtuma. Paikalla oli noin nelisenkymmentä osallistujaa iloisessa tunnelmassa. Kiitos kaikille järjestelyihin osallistuneille.

Teemapäivä aloitettiin opettelemalla nuotion tekoa

IMG_0939 IMG_0940 IMG_0941 IMG_0942

Vetelin Erän tiloissa opeteltiin  lajintunnistusta ja laserammuntaa

 

IMG_0945 IMG_0946 IMG_0947

Yhdellä ulkorasteista opeteltiin solmujen tekoa

IMG_0950  IMG_0952

Partiolaisten kanssa yhteistyössä järjestetään myös 13.8. Metsästysseuran perhepäivä. Siitä tiedotetaan lähempänä ajankohtaa.

Karhujen määrä kasvoi lähes koko maassa

Luonnonvarakeskus
Julkaistu 18.04.2016 11:51

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että Suomessa on vähintään 1720–1840 karhua ennen syksyn 2016 metsästyskautta. Luku sisältää arvion tänä keväänä syntyvästä lähes 350 pennusta. Suomen karhukanta on kasvanut noin 15 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan arvioon (1450–1590).
Karhukannan hoidossa Suomi jaetaan neljään kannanhoitoalueeseen. Vakiintuneen kannan hoitoalueella itäisessä Suomessa karhujen määrä on lisääntynyt (650–720 karhua, viime arviossa 485–550). Karhujen määrä kasvoi myös levittäytymisvyöhykkeellä keskisessä Suomessa (505–570 karhua, viime arviossa 400–480 karhua). Kehittyvän kannan alueella Länsi-Suomessa kanta taantui hieman (221–281 karhua, viime arviossa 268–338). Poronhoitoalueella karhujen määrä kasvoi hienoisesti (345–400, viime arviossa 310–360). Poronhoitoalueen karhukanta on runsain itäisen valtakunnanrajan tuntumassa. Poronhoitoalueella havainnoitsijaverkosto on harva, ja sen vuoksi havaintoja saadaan vähän. Tämän takia poronhoitoalueen kanta-arvioon liittyy muuta maata enemmän epävarmuustekijöitä.

Riistakeskusalueittain karhujen määrä vahvistui selkeästi Kainuussa, Pohjois-Karjalassa sekä Pohjois- ja Etelä-Savossa. Karhujen määrä väheni Oulun, Keski-Suomen ja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueilla. Muilla riistakeskusalueilla muutokset olivat vähäisiä.

– Karhukanta-arvioon vaikuttaa biologisten tekijöiden ohella myös havaintomateriaalin määrä ja laatu. Onkin hyvin todennäköistä, että nyt nähtävät muutokset Kainuun, Pohjois-Savon ja jopa Pohjois-Karjalan karhukannassa vuosien 2014 ja 2015 välillä eivät ole yksin biologisten tekijöiden aiheuttamia, kertoo Luken tutkija Samuli Heikkinen.

Arvio karhukannan runsaudesta, pentutuotosta ja metsästyskestävyydestä pohjautuu vuonna 2015 tehtyihin petoyhdyshenkilöverkoston havaintoihin. Kokonaisuudessaan karhuhavainnot lisääntyivät noin 10 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Sen sijaan pentuehavaintojen määrä väheni lähes 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Karhukanta-arvion pohjana ovat havainnot vuotta nuoremmista pennuista. Erillisiä pentueita arvioidaan olleen viime vuonna 163–187 kappaletta.

Luonnonvarakeskuksen arvion pohjalta maa- ja metsätalousministeriö antaa asetuksen suurimmasta sallitusta saalismäärästä ensi metsästyskaudelle. Karhunmetsästys alkaa 20. elokuuta.