Vetelin Erä on saanut poikkeusluvan rauhoittamattomien lintujen metsästykseen seuraavasti:
Varis 16.4.-8.5.2016
Harakka 16.4.-2.5.2016
Sihteerille on tehtävä sähköpostilla tai tekstiviestillä ilmoitus ennen jahtia ketkä pyytävät ja minä päivänä/ päivinä. Jahdin jälkeen on ilmoitettava saaliiksi saatujen lintujen lukumäärä. Pyynnille sallitut alueet on merkitty oheiseen karttaan. Alueet ovat turkistarha-alueiden ympäristössä. Pyynnissä on huomioitava metsästyslain vaatimat etäisyydet rakennuksiin.

Yhteislupa-alueen hirvikokous sunnuntaina 3.4. 2016 klo 19.00 Erän tiloissa. Seurueiden edustajat tervetuloa paikalle.

Tähän aikaan vuodesta, kun hirviverotusta suunnitellaan ja lupia ryhdytään hakemaan, on aina syytä pohtia verotuksen lisäksi myös sitä, mitä metsään jää. Kauhajoen Metsästysjärjestöt ovat tehneet aiheesta ansiokkaan ja ajatuksia herättävän videon, jonka pääset katsomaan tästä.

Tiedote. Julkaistu: 18.02.2016 klo 11:00
Suomen riistakeskus

Syksyn 2015 aikana saatiin saaliiksi noin 44 100 hirveä. Määrä vastaa hyvin tarkasti hirvitalousalueiden suunniteltua verotusmäärää. Vuodesta 2015 lähtien käytössä olleessa kannanhoitojärjestelmässä oleellisena osana on hirvitalousaluekohtainen kannanhoito. Edellisenä vuonna hirviä kaadettiin noin 40 000 yksilöä.

Kulunut hirven metsästyskausi oli ensimmäinen, jolloin Suomen uudet hirvitalousalueet olivat käytössä. Hyvissä ajoissa ennen metsästyskautta alueelliset riistaneuvostot asettivat hirvitalousaluekohtaisia tavoitteita, joiden perusteella riistanhoitoyhdistykset suunnittelivat verotusta. Metsästysseurojen ja -seurueiden tavoitteena oli toteuttaa laaditut suunnitelmat.

Sidosryhmät mukana suunnittelussa

Verotussuunnittelulla, ja sen toteuttamisella pyritään pitämään hirvikannan koko ja rakenne toivotulla tasolla. Jotta haitat ovat mahdollisimman pieniä ja hyödyt mahdollisimman suuria, osallistuvat maa- ja metsätalouden, liikenteen ja metsästäjien sidosryhmät keskusteluun hirvitalousaluekohtaisista tavoitteista. Suomessa on yhteensä 59 hirvitalousaluetta, joista jokaisella on omat pitkäaikaiset kannan tiheystavoitteet. Hirvikannan hoitosuunnitelman tärkeimpiä tavoitteita on kantojen rakenteen, eli vasojen, sonnien ja lehmien suhteen parantaminen.

Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan vasojen osuus saaliista olisi pitänyt olla keskimäärin 53 % ja sonnien osuus aikuisista 46 %, jotta päästäisiin asetettuihin tavoitteisiin. Viime vuonna käytettiin 87 % myönnetyistä pyyntiluvista. Kaadetuista hirvistä keskimäärin 50 % oli vasoja (noin 22 000) ja aikuisista 53 % oli sonneja (noin 11 800) sekä 47 % lehmiä (noin 10 300). Kaikilla hirvitalousalueilla saaliin sukupuoli- ja ikäjakauma ei siis toteutunut verotussuunnitelman mukaisesti. Viime vuosi on antanut hyviä kokemuksia ja opetuksia siitä, miten jatkossa kannattaa menetellä, jotta verotussuunnitelmat toteutuvat entistä paremmin koko maassa.

Oma riista -palvelu avuksi hirvitiedon keruuseen

Oma riista -palvelulla voidaan kirjata metsästystä koskevia havainto-, saalis- ja olosuhdetietoja. Tietojen keruu onnistuu älypuhelimilla jo maastossa, ja tietoja voi täydentää tietokoneella. Tiedot ovat heti hyödynnettävissä, joten niistä muodostetaan automaattisesti päivittyviä lämpökarttoja, raportteja, indeksejä ja taulukoita.

Kannan seurannan ja metsästyksen ohjaamisen helpottamiseksi on tekeillä Oma riista -palvelun laajennus, jolla saadaan luotettavaa tietoa hirvikannan kehityksestä jo metsästyskauden aikana. Oma riista -palvelun tulevan laajennuksen tarkoituksena on yhdistää nykyiset hirvihavaintokortit ja saalisilmoitukset, jotta metsästäjien työ helpottuu ja vähenee. Uuden palvelun hyödyt saadaan käyttöön erityisesti silloin, kun koko yhteislupa sitoutuu keräämään tiedot sähköisesti.

Suomessa on yhteensä noin 6 000 hirvenmetsästysseuraa ja -seuruetta, joissa on noin 100 000 hirvenmetsästäjää.

Lisätietoja:

Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä, ks. yhteystiedot http://riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot/

Ohessa  linkki viime viikon Tampereen Riistapäivien esityksiin ja niiden tiivistelmiin.

Riistapäivä 2016 ohjelma

Vuoden 2015 riistakamerakuvakilpailun voittajaksi valittiin Jari Lassilan ottama kuva ketusta haaskalla. Palkinnoksi kuvakilpailun voitosta Jarille luovutettiin 50 euron arvoinen lahjakortti Eräkellariin.

Uusi riistakamerakuvakilpailu pyörähtää käyntiin vuodelle 2016 ja palkinto voittajalle on vähintäänkin yhtä hyvä.

Eli lähettäkää kameraotoksia Vetelin Erän sihteerille sähköpostiosoitteeseen sihteeri@vetelinera.fi

Kaikki kuvat julkaistaan Vetelin Erä RYn kotisivuilla ja valinta parhaasta kuvasta tapahtuu jälleen vuoden vaihteessa.

Onnittelut Jarille voitosta!

Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisee avoimessa karttapohjaisessa verkkopalvelussa susien DNA-analyyseista saatuja yksilöintitietoja. DNA-analyysin perusteella saadaan tarkentuva kuva tietyn alueen susireviireistä, laumojen määrästä ja niissä olevien yksilöiden vähimmäismäärästä.
Riistahavainnot.fi-palvelussa esitetään alueelta tunnistetut susiyksilöt ja missä tietty yksilö on näytteiden perusteella tavattu. Lisäksi kerrotaan näytteen perusteella selvinnyt sukupuoli ja laji (susi, koira tai koirasusi). Näytteen lähettäneet voivat etsiä palvelusta seurantanumeroiden perusteella näytteiden tulokset.

Luke ja Suomen riistakeskus keräävät tietoa susiyksilöistä DNA-analyyseilla kolmevuotisessa hankkeessa. DNA analysoidaan susien ulostenäytteistä, joita kerätään vuosittain erikseen sovituilla alueilla. Lisäksi DNA määritetään metsästetyistä, poliisin luvilla ammutuista, kuolleena löydetyistä sekä pannoitetuista susista. Aluksi palvelussa julkaistaan hanketta edeltäneet Lounais-Suomessa vuosina 2013–2015 kerättyjen ulostenäytteiden tulokset. Jatkossa julkaistaan hankkeessa saatuja tuloksia niiden valmistuessa, ensimmäiset tammikuun 2016 aikana.

Riistahavainnot.fi-palvelun ulkoasua on uudistettu, ja se on nyt entistä käyttäjäystävällisempi. Kehitystyötä jatketaan, ja esimerkiksi ruotsinkielinen versio on tulossa. Palvelussa esitetään myös suurpetoyhteyshenkilöiden ilmoittamat suurpetohavainnot viimeisten kahden kuukauden ajalta omalla sivullaan. Lisäksi palvelussa voi tarkastella aiempina vuosina pannoitettujen susien reviirejä sekä pantasusien paikannustietoa.

DNA-analyysi on tärkeä lisä susikannan arviointiin, joka perustuu pitkälti susihavaintoihin ja pantaseurantoihin. Hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja DNA-analyysit tuottaa Turun yliopiston Evoluutiobiologian sovelluskeskus.

Vetelin Erän vanha hirviporukka ja Pohjois-Saksan Ilhornin seudun metsästäjät ovat pitäneet yllä yhteistyötä vuodesta 2005 alkaen. Molempien seurueiden metsästäjillä on ollut mahdollista vierailla  toistensa luona niin jahdin merkeissä kuin muutenkin vapaa-ajalla. 1.11.2015 vietettiin yhteistyön 10-vuotisjuhlaa mukavissa tunnelmissa suomalaisittain saunoen ja syöden. Ilhornista tällä kertaa vieraina olivat Markus Wendt, Werner Höchner ja Jan Carstens, jotka kuvassa luovuttavat veteliläisten metsästäjien Ilhornin seudulla saaliiksi saamia kaurispukkien trofeita.

Ylinnä on erittäin harvinainen mustakauriin rintatrofee. Kyseistä kaurislajia esiintyy Saksassakin ainoastaan pohjoisosissa  ja nimen omaan Ilhornin seudulla. Kuvan kaurispukin sai saaliiksi Martti Läspä kesällä 2014. Ilhornin erämiehet olivat teettäneet kaikille asiaan kuuluvat kylpypyyhkeet. Ei liene sattumaa, että pohjaväri on valkoinen ja teksti sinisellä ristin muodossa.

Näiden tunnelmien matkassa lähdemme seuraavalle kymmenvuotiselle yhteistyötaipaleelle.
Waidmannsheil!

Suomen Riistakesksen suurpetoyhdyshenkilöiden koulutus ma 23.11. klo 18.30

Katso lisätietoa metsästäjien koulutukset-osion alta

Tervetuloa maanomistajat ja kyläläiset hirvikeitolle sunnuntaina 15.11 klo 11 alkaen.