Nuoret: 2aikuista ( 1 naaras ja 1 uros) 4 vasaa
Vanhat: 3 aikuista (2 naarasta ja 1 uros) 5 vasaa
Sillanpää: 2 aikuinen (1 naaras ja 1 uros) 2 vasaa
– 5-10 piikkiset jätetään ampumatta
– 1. vasaa ei saa ampua ennen kuin seuran naarasluvat on käytetty
Tässä hiukan perustietoa siitä, miten suden tappama koira korvataan
http://www.suurpedot.fi/suurpedot-ja-me/vahingot/vahinkojen-korvaaminen.html
Täältä löytyvät korvausten hakulomakkeet ja -ohjeet.
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/vahingonkorvaukset/Sivut/petovahingot.aspx
Tässä kaikki koirien korvausarvot:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120503
Luonnonvarakeskuksen (Luke) riistahavainnot.fi-palvelussa näkyvät jälleen pantasusien paikannustiedot. Palvelulla pyritään vähentämään erityisesti susien aiheuttamia koiravahinkoja metsästyskauden aikana.
Riistahavainnot.fi-palvelussa näkyvät Luken tänä talvena pannoittaman seitsemän, vielä toimivaa pantaa kantavan suden paikannustiedot. Pannoitetut sudet ovat Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Pantasusien paikannustietoa esitetään palvelussa helmikuun loppuun asti. Maaliskuun ja elokuuhun välisellä ajalla paikannustietoja ei esitetä suden lisääntymisajan vuoksi. Tavoitteena on, että kunkin suden paikannushavainnot päivittyvät palveluun seitsemän tunnin välein. Tämä edellyttää, että eläin on paikannushetkellä riittävän avoimessa maastossa, jossa paikannus onnistuu. Lisäksi eläimen tulee olla GSM-kuuluvuusalueella, jotta panta pystyy lähettämään paikannustiedot. Palvelussa kerrotaan, mikäli paikannus on yli kaksi viikkoa vanha. Verkkopalvelussa ei esitetä eläimen tarkkaa sijaintia, vaan Suomi on jaettu 5 x 5 kilometrin ruutuihin. Palvelussa esitetään, missä ruudussa pannoitettu susi on ollut viimeisimmän paikannuksen mukaan.
Pantasusien paikannustietojen lisäksi sivustolla esitetään suurpetoyhteyshenkilöiden ilmoittamat suurpetohavainnot viimeisten kahden kuukauden ajalta. Lisäksi palvelussa voi tarkastella aiempina vuosina pannoitettujen susien reviirejä.
Riistahavainnot.fi toimii myös mobiililaitteilla.
= = = = =
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja Luonnonvarakeskuksesta:
tutkija Samuli Heikkinen, Luke, puh. 029 532 7873
Vuonna 2015 Vetelin Erä järjestää jäsenilleen riistakuvakamerakilpailun. Kuvia voi lähettää osoitteeseen sihteeri@vetelinera.fi. Kaikki kuvat julkaistaan seuran kotisivuilla riistakamerakuvien alla. Paras kuva palkitaan loppuvuodesta ja parhaan kuvan ottaja/omistaja voittaa 50 euroa. Osallistujia kaivataan lisää!
Vetelin Erä on mukana Riistakeskuksen pilottihankkeessa, jossa testataan Oma Riista-palvelun uutta, metsästysseuroille tarkoitettua toimintoa. Erän jäseniä pyydetään hankkimaan oma.riista.fi -osoitteesta käyttäjätunnukset palveluun. Tunnukset saatuasi toivomme, että teet kaikki syksyn saaliilmoitukset Oma Riistan kautta, tällöin ne kirjautuvat myös seuran järjestelmään. Tällä menettelyllä korvataan entinen, seuran jäsenkortteihin tehtävä saalisilmoitus. Hankkeen testaamisen ja onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisimman moni hankkii tunnukset ja myös käyttää palvelua. Vetelin Erän johtokunta kiittää jo etukäteen aktiivisia seuran jäseniä.
Vetelin erän kesäkokouksessa on päätetty pyyntimääristä ja metsästysajoista seuraavasti:
o Kauris ; 1 kauris/seuran jäsen. Ilmoitus kaadosta tehtävä seuran sihteerille ja riistakeskukselle
o Teeri 3 kpl.
o Urosmetso 1 kpl.
Huom! Tarkista metsästysajat osoitteesta riista.fi
o Koppelo, peltopyy ja riekko rauhoitetaan kokonaan.
o Kyläaukio rauhoitetaan kaikelta metsästykseltä paitsi pienpetojen loukkupyynniltä ja mahdolliselta rusakon yhteisjahdilta.
Karhujahdista kiinnostuneet Vetelin Erän jäsenet: kokoontuminen Erän jahtimajalla su 2.8. klo 18.00. Karhukoirien ohjaajia pyydetään ilmoittautumaan yhteyshenkilö Timo Grönforsille 040-5659616 tai timo.gronfors@skaala.com
Suomen riistakeskus
Julkaistu 14.04.2015 13:13
Suomen riistakeskuksen sähköisestä lupahakemuspalvelusta voi karhu- ja ilveslupien lisäksi hakea nyt myös rauhoittamattomien lintujen ja riistalintujen pyyntiin poikkeuslupaa. Myös lakisääteisen saalisilmoituksen voi tehdä ilman paperityötä.
Vahinkoja aiheuttavia lintuja ei voi pyytää ilman poikkeuslupaa lintujen pesimäaikana. Suomen riistakeskus voi myöntää poikkeusluvan, jos pyynnille ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua eikä pyynti vaikuta haitallisesti lajin suojelun tasoon.
Poikkeuslupaa riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen pesimäajan rauhoituksesta poikkeamiseksi tulee hakea viimeistään noin kaksi kuukautta ennen ennakoitavissa olevan tarpeen alkua, esimerkiksi mansikkasadon kypsymistä. Osoitteessa luvat.riista.fi-olevaan lupahakemuspalveluun tunnistaudutaan käyttämällä pankkitunnuksia. Tieto päätöksestä saapuu hakijalle sähköpostitse, minkä jälkeen lupa on maksettava seitsemän vuorokauden kuluessa joko sähköpostissa olevasta linkistä tai lupahakemuspalvelussa.
Myönnetyt luvat näkyvät luvanhakijalle Oma riista -asiointipalvelussa, johon luvansaaja tai luvalla metsästävä voi kirjata luvalla saatuja saaliita, seurata luvan käytön etenemistä ja pyynnin päättyessä tehdä helposti lakisääteisen saalisilmoituksen.
Sähköisen luvanhaun ja saalisraportoinnin sijaan on myös mahdollista jättää hakemukset ja raportit sähköpostitse tai kirjepostina Suomen riistakeskuksen lupahallintokirjaamoon. Suomen riistakeskus suosittelee kuitenkin siirtymistä uusien sähköisten palvelujen käyttöön, koska se helpottaa ja nopeuttaa lupahakuprosessia niin luvanhakijan kuin Suomen riistakeskuksen kannalta.
Harjoitusammuntavuoro ilma-aseella keskiviikkoisin Urheilutalon alakerrassa klo 18-19.30.
Arno Westerholm on laittanut vireille lakiehdotuksen kanahaukan kokonaisrauhoituksen osittaisesta purkamisesta. Tavoitteena on mahdollistaa nuorten kanahaukkojen harventaminen kanalintujen laajamittaiseen kannanhoitoon tähtäävillä alueilla. Nuoret kanahaukat eivät pesi ja näin ollen niillä ei ole suurta merkitystä kanahaukkakannan elinvoimaisuuden suhteen. Pyynti olisi sallittu vain elävänä pyytävillä pyyntilaitteilla, joista vanhat reviirihaukat ja muut haukkalajit pystytään vapauttamaan vahingoittumattomina. Lakiehdotukseen voi tutustua tarkemmin alla olevasta linkistä:
www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1093
Jokainen äänioikeutettu Suomen kansalainen voi antaa kannatusäänen lakiehdotukselle.Jotta eduskunta ottaa lakiehdotuksen käsittelyynsä tarvitsee se 50 000 henkilön kannatusäänen. Sähköinen äänestäminen (pankkitunnuksilla) onnistuu helposti Oikeusministeriön kansalaisaloite.fi sivustolla. Lakiehdotuksen sivulta on myös tulostettavissa paperinen kannatuslomake. Äänestää voi myös lähettämällä edellä mainittu kannatuslomake allekirjoitettuna postitse.
Olisi toivottavaa, että metsästysseurat organisoisivat kannatuslomakkeiden keräämisen niiden henkilöiden osalta, jotka haluavat antaa äänensä lomakkeella. Niin metsästysseurat, kuin yksityiset henkilötkin voivat tarvittaessa tilata sähköpostitse (kanahaukka.lakiehdotus@gmail.com) lakiehdotuksen laatijalta kirjekuoria joiden postimaksu on valmiiksi maksettu. Jos ennakkotapausluonteinenlakiehdotus tulee hyväksytyksi eduskunnassa, avaa se käytännössä “uude sivun” suomalaisessa metsästyspolitiikassa. Näin ollen on perusteltua esittää, että lakiehdotukseni juridista ydinajatusta voisi soveltaa tulevaisuudessa myös susipolitiikkaan.
Lakiehdotuksella on varsin realistinen mahdollisuus tulla hyväksytyksi sellaisenaan eduskunnassa. Kaikki on kiinni siitä, että metsästäjät aktivoituvat äänestämään!